Jo vain minä niin ilahduin, kun sulkivat meidän lähikauppamme. Laittoivat sen kuulemma remonttiin sen vuoksi, että se muistuttaisi jatkossa enemmän muita saman ketjun kauppoja.
Tutussa kaupassa on ollut todella helppoa tehdä ostokset. Kun on ojentanut kätensä tietyssä kohdassa, niin on tiennyt, mitä siitä saa. Ensin tuosta noukitaan tomaatit, sitten sipulit ja perunat, seuraavan hyllyn etureunasta leipä ja niin edelleen. Vaarinkin on voinut lähettää yksin ostoksille, kun olen antanut hänelle listan, jossa tavarat ovat valmiiksi siinä järjestyksessä, missä ne tulevat vastaan.
Nyt meidän pitää lähteä oikein isoon markettiin. Sellaiseen, mistä saa muutakin kuin ruokaa. Enhän minä ensimmäisellä kerralla osannut toimia kaupassa, jossa en aiemmin ollut käynyt. Niinpä minä eksyin Vaarista ja löysin aivan uusia asioita. Voi että se oli hauskaa!
Ensinnäkin jo vieraita hedelmiä oli niin paljon, että minä kuvittelin itseni etelänmaille. Oikeita, kokonaisia ananaksia oli hyllyssä, ja pelkästään erilaisia omenalajikkeita oli varmaan tusina. Keksihyllyn valikoima oli niin valtava, etten minä pystynyt valitsemaan pelkästään yhtä vaan otin kolme erilaista pakettia. En ollut ennen tiennyt, miten paljon kaikenlaisia mausteita tai ryynejä on olemassa. Ja kahvilaatujakin oli koko käytävän pituudelta!
Sitten tulivat vastaan kengät ja vaatteet! Onneksi olin ottanut kärryt, sillä kaikenlaista tarpeellista minä löysin ruoka-aineiden lisäksi: Vaarille pitkät kalsarit ja sukat, uuden paidan ja henkselit. Itsellenikin päätin ostaa pari aluspaitaa ja kotihameen. Rintaliivitkin sai siellä valita ihan omin nokin eikä tarvinnut vaivata myyjää! Uuden essun olisin myös ostanut, jos olisin sellaisen löytänyt. Tytär on sanonut, ettei niitä muka enää myydä, kun kukaan muu kuin minä ei kuulemma nykypäivänä käytä esiliinaa. Kaipa se on uskottava, kun ei tällaisessa valtavassa paikassakaan ollut yhtäkään essua näkyvillä. Kaikkea muuta minä löysin: vuodevaatteita, mattoja, verhoja, leluja, kirjoja, astioita ja kaikenlaisia laitteita, joiden käyttötarkoitusta en osaa edes arvata. Mitä tehdään esimerkiksi lihashuoltovasaralla?
Saatoin minä olla hetken eksyksissä, mutta Vaari oli vielä minuakin enemmän hukassa. Hän oli löytänyt ruisleivän ja maidon ja mennyt niine hyvineen autoon odottamaan minua. Siellä oli mies jöpöttänyt melkein tunnin ennen kuin hoksasi soittaa ja kysyä, missä minä viivyn. Puhelun saatuani huomasin ajan kulun ja etsiydyin kohti kassoja. Sieltä jonosta Vaari minut sitten löysi. Hyvä kun tuli avustamaan ostosten pakkaamisessa ja kantamisessa, sillä yllättävän paljon tavaraa tuli ostettua. Juusto, piimä ja viilit unohtuivat, mutta paljon tuli sellaista, mitä en aiemmin ollut huomannut tarvitsevani ja sellaistakin, mitä en tiennyt edes olevan olemassa – niin kuin ihmesieni ja jugurttirusinat.
Vessapaperitkin jäi ostamatta, mutta Vaaria ei samalla viikolla isoon kauppaan enää saanut lähtemään. Soitti pojalle, että tulepas käymään ja tuo tullessasi, kun me emme kaupasta löytäneet. Vaari laskee öitä remontin luvattuun valmistumiseen, mutta minua ei haittaa, vaikka se kestäisi vähän kauemminkin. Minä nimittäin odotan innolla viikoittaisia kauppareissuja jättimarkettiin, sillä olen vielä kolmannenkin kauppareissun jälkeen kuin satukirjan Liisa ihmemaassa. Mitähän sieltä hyllyiltä ensi kerralla löytyy?
Mummu Variksen Blogi 